Saaria ja mäntyjä

Enhän minä millään pääse vierailijoista eroon. Juuri kun on saanut asetukset vaihdettua taas englanniksi ja japaniksi, tulee Suomesta vierailijoita ja kieli muuttuu taas suomeksi. Eli ihan mahtavaa! Tällä kertaa Sendaihin putkahtivat kaverini Miia-Mari ja hänen siskonsa Minna. Minulla ei viikonlopun lisäksi lomaa ollut, mutta kahdessa päivässä saatiin silti tehtyä yllättävän paljon kaikenlaista ja neidit M-M ja M pääsivät jatkamaan matkaansa kohti Tokiota aikataulun mukaisesti.

Ehdottomasti mielenkiintoisin tekemämme asia viikonlopun aikana oli päiväretkemme Matsushiman saaristoon. Vaikka olin monilta kuullut paikan kauneudesta, vierailin itsekin paikassa ensimmäisen kerran ja reissu totisesti oli sen arvoinen. Alueella oli parisensataa pikkuista jyrkkärinteistä saarta, joita oli ohi mennessä hauska ihastella. Koska vesi oli turkoosihtavaa ja saaret yleensä jyrkkärantaisia, vaikutti alue aika trooppiselta saaristolta kaukaa katsottuna. Lähelle päästessä huomasi kuitenkin, että saarilla kasvoikin trooppisten puiden sijasta mäntyjä, joten vaikutelma etelästä haihtui. Eli Turun saaristo tropiikissa?

Saaristoa

Aloitimme päivän mukavasti hyppäämällä junaan ja ajamalla 30 min paikallisjunalla Hon-Shiogaman asemalle, josta jatkoimme kävellen Shiogaman satamaan. Ostimme lauttaliput, ihastelimme paikallisia käsitöitä (minä sorruin) ja söimme jätskit lauttaa odotellessa ja lisäksi minä pääsin harjoittamaan ontuvaa japaniani, kun lipunmyyntikojun vieressä oleileva henkilökunta hoksasi minun sitä ymmärtävän. Lauttareissu itse oli aivan mahtava, vaikka ehkä hieman lyhyt minun makuuni (n. 1h). Sen aikana näimme eri kokoisia ja eri muotoisia saaria, sekä saaria, jotka Suomessa eivät edes olisi saaria. Eli runsaasti saaria. Nautin erityisesti saarten rinteissä näkyvien luolien ja tunneleiden kirjosta, sillä sellaisia ei Suomessa juuri näy.

Lautta puksuttaa eteenpäin:)

Luolia, tunneleita!

Lauttareissun jälkeen jatkoimme päivää Matsushiman pikkukaupungissa, jossa kävimme muutamassa saaressa. Ensimmäinen vierailemamme paikka oli Godaido, joka on pieni temppeli kolmen pikkuruisen saaren saariketjun viimeisellä saarella. Saaret sijaitsivat aivan lauttalaiturin vieressä, joten ihmisiä oli aika paljon, mutta tunnelma säilyi onneksi suhteellisen rauhallisena. Pidin erityisesti saarelta saarelle johtavista punaisista silloista, jotka olivat niin reikäisiä, että useasta raosta olisi mahtunut jalka läpi.

Godaido & Matsushiman keskustaa mereltä päin

Reikäsilta

Godaidon jälkeen jatkoimme jatkoimme matkaa kohti Fukuuran saarta, mutta poikkesimme matkalla syömään useasta vaihtoehdosta arpomaamme ravintolaan. Hyvää oli. Fukuuran saarelle johti taas punainen silta, mutta tällä kertaa hieman pidempi sellainen. Saari itsessään oli huomattavasti suurempi kuin muut vierailemamme saaret, mutta reilussa tunnissa käppäilty läpi lukuisten pysähdyksien kanssa. Saaren luonto oli varmasti sen parasta antia. Puita ja kasveja näkyi jos jonkunlaista ja taustalla vinkuivat linnut. Saaren keskeltä myös löytyi aukea, jonka reunalla kirsikkapuut vielä kukkivat. Sendaissa kukat ovat jo tippuneet, joten oli hauska nähdä kukat vielä kerran.

Silta Fukuuralle

Vihreää oli.

Sakura – once more <3

Viimeiseksi kävimme Ojiman saarella, joka on joskus ollut kaiketi budhalaismunkkien käytössä ja joka aikanaan oli kai oli naisilta kielletty. Kapinahengessä ylitimme sillan (taas) ja teimme nopeahkon kierroksen saarella. Seikkailumielessä minun oli aivan pakko päästä kokeilemaan yhtä pientä polkua reuna-aidan ulkopuolella ja sitä pitkin pääsikin oikein kivasti pienen jyrkänteen laidalle (alla vettä), josta myös näköala oli ihan hauska. Miia-Mari aiheutti Minnalle sydänkohtauksen tulemalla perässä.

Naisilta kielletty! – no ei enää

Meditointikoloja? ja mäntyjä

Täällä on ensi loppuviikosta/viikonloppuna/alkuviikosta ns. Golden Week, joka on keskittymä on kasa japanilaisia juhlapäiviä iskettynä samalle viikolle. Tällä viikolla Golden Week osuu mahdollisimman huonoon ajankohtaan, sillä kaksi lomapäivistä osuu viikonlopulle. Pitkä viikonloppu on kuitenkin luvassa. Saa nähdä mitä sinne keksitään. :D