Kiitos Sotshin olympiakisojen, olen viimein katsonut kokonaisen ohjelman japanilaisesta televisiosta. Taitoluistelua. Japanilaiset ovat taitoluisteluhullua kansaa ja vaikka tiesin tämän etukäteen, yllätyin silti kuinka tunteella japanilaiset käsittelevät lajia myös televisiossa. Maa meni sekaisin, kun Yuzuru Hanyu voitti Sotshissa olympiakultaa. Ja masentui täysin, kun naiset epäonnistuivat Mao Asadan johdolla lyhytohjelmassa. Kun Asada sitten nousi vapaaohjelmallaan sijalta 16 sijalle 6, rakensivat japanilaiset tämän ympärille kunnon tuhkimotarinan ja näyttivät ohjelmaa telkkarista kolme seuraavaa päivää. Samaan aikaan japanilaiset ovat myös riemuissaan siitä, että Asadan arkkivihollinen Yu-Na Kim ei voittanutkaan olympiakultaa.
Vietin Viikonlopun Nikkossa suunnistusleirillä. Kivaa oli. Pääsi suunnistamaan ja vapaa-ajalla katsoimme telkkarista olympiauusintoja. Oli tosi mukavaa lähteä leirille, kun oli jo yhden leirin kokenut ja osasi vähän odottaa mitä edessä on. Aikaisin aamulla herääminen ei ollut yhtä kamalaa, huonoon huoneilmaan osasi varautua riittävällä määrällä nenäliinoja ja allergialääkkeellä, osasin ottaa oikeanlaisia vaatteita enkä palellut yöllä, tiesin millaisia harjoituksia odottaa ja nukuin yöllä. Majoituspaikkamme hotelli Famitek oli jo tuttu, sillä majoituimme siellä myös joulukuun leirillä. Jos vanhahko hotelli tuntui oudolta viime joulukuussa, nyt se tuntui hauskalta paikalta. Hotellin henkilökuntaan kuuluva ystävällinen keittiötäti oli tosin saanut jostain ärsykärpäsen pureman ja kohteli meitä tällä kertaa kuin huonosti käyttäytyviä varhaisteineijä koulun ruokalassa. Eipä se mitään, ruoka oli kaukana kouluruoasta.
 |
| Hotellin päärakennus |
 |
| Meitä ei ollut ihan vähän |
Suunnistamaan oli ihan mahtavaa päästä kahden kuukauden tauon jälkeen. Huvittavaa oli, että koska talven takia maastossa oli lunta (suunnilleen nilkkoihin) ja kasvit talviunilla, olivat monet alueet poikkeuksellisen hyväkulkuisia ja risut eivät raapineet jalkoja läheskään yhtä paljon kuin Japanissa normaalisti. Toisaalta osa teistä oli kamalan liukkaita. Teimme useamman kisamaisen treenin (minuutin lähtöväleillä) parin viikon päästä olevia isoja kisoja ajatellen. Lähdin ensimmäisessä harjoituksessa viimeisenä, mutta sain kaikki tytöt kiinni jo viimeistään kakkoselle mennessä ja sen jälkeen yritinkin sitten painella karkuun mahdollisimman kovaa. Tämä onnistui yllättävän hyvin, sillä japanilaiset ovat ilmeisesti joko liian rehellisiä tai liian tyhmiä peesaamaan...
 |
| Sunnuntain maasto |
 |
| Polkujen vieressä oli välillä tosi puskaa |
Maisemat Nikkossa ja sen lähettyvillä olivat aivan mahtavia. Olin erittäin laiska pitämään kameraa mukana, mutta joitain kuvia sain kuitenkin napsaistua.
 |
| Vuoria näkyi vähän joka suunnassa |
 |
| Paikallinen urheilupuisto |
 |
| Maaseutua |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti