Olen 20-vuotias opiskelija Espoosta ja edessäni on vuosi vaihto-opiskelua Sendaissa, Japanissa. Olen opiskellut kaksi vuotta kemiaa Aalto-yliopistossa ja samaa alaa olisi tarkoitus opiskella myös Sendaissa, mutta katsotaan miten käy. Sendai sijaitsee Tokiosta 350 kilometriä koilliseen ja on yksi Japanin pohjoisosan suurimpia kaupunkeja. Asukkaita kaupungissa on reilu miljoona eli suunnilleen saman verran kuin pääkaupunkiseudulla.
Harrastuksiani ovat mm. pianonsoitto ja suunnistus. Seuraavan vuoden aikana soittaminen saattaa jäädä vähäiseksi, sillä en tiedä paikallisista soittomahdollisuuksista mitään ja en ymmärrettävistä syistä ole raahaamassa pianoa Japaniin. Suunnistuksen sijaan elättelen kuitekin toiveita. Monen kiemuran takaa löytyi Tohokun yliopiston suunnistuskerho ja parin lisäkiemuran jälkeen myös yhteyshenkilö ja hänen yhteystietonsa. Seuraavaksi vain viestiä Japaniin ja toivotaan, että kyseinen henkilö osaa englantia...
Ajatus vaihtoon lähtemisestä on kytenyt mielessäni abivuodestani lähtien. Hoksasin tuolloin, miten mahtava tilaisuus vaihto-opiskelu lukiossa olisi ollut. No, abina ei hirveästi minnekään enää lähdetty, enkä surrut asiaa sen enempää. Lukion jälkeen päädyin Aaltoon ja siellä sitten yhtäkkiä vaihto-opiskelumahdollisuudet rupesivat lähes hyppimään silmille. Juttelin vaihto-opiskelun infotilaisuudessa erään vaihtovastaavan kanssa ja opiskelu ulkomailla rupesi taas houkuttamaan. Maana Japani oli helppo valinta, sillä olin jo valmiiksi kiinnostunut Japanin kielestä ja kulttuurista ja kuin plussana Kemian laitoksella oli mahtavat vaihtomahdollisuudet sinne. Sitten huomasinkin jo täytteleväni Aallon hakulomakkeita ja selvitteleväni kurssikorvaavuuksia (ja täytteleväni vähän lisää lomakkeita..).
Niin että tässä sitä nyt sitten ollaan. Lähtöön on 15 päivää, kaikki matkavalmistelut ovat vielä ihan kesken, kieltä pitäisi opiskella lisää, kavereita pitäisi nähdä ja välillä iskee pakokauhumainen tunne, mitä olen mennyt tekemään. Nyt ei vielä hirveästi jännitä, mutta perhosten määrä vatsassa tuntuu koko ajan kasvavan eksponentiaalisesti. Jep, kaikki on suunnilleen niin kuin pitääkin:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti