Kaikki ei selvästi aina mene niin kuin suunnittelisi. Sain tästä oivan muistutuksen vain pari päivää ennen lähtöä. Tarkoituksenani oli siis viettää viimeinen viikonloppu Suomessa suunnistuksen parissa ja osallistua SM-kisoihin keski-Suomessa. Minulla oli ollut nuhaa, mutta olin ajatellut sen olevan lähinnä allergista ja näin todennäköisesti pitkään olikin. Mutta kuinkas sitten kävikään. Lauantaina karsinnan jälkeen rupesi nenä vuotamaan oikein urakalla ja olo muuttui kipeäksi. Muutaman tunnin bussihuilailun ja itseni kanssa kamppailun jälkeen totesin, että turha kisoihin on kipeänä jäädä. Siispä kavereiden kyydissä kotiin potemaan flunssaa. Pari viimeistä päivää Suomessa kuluvatkin siis hieman erilaisissa tunnelmissa kuin olin kuvitellut. Harmittaa ihan vietävästi, mutta nyt ei auta muuta kuin levätä ja toivoa että olo on mahdollisimman hyvä tiistaina kun lento lähtee. Kipeänä matkustaminen ei nimittäin houkuttele ollenkaan.
Täytyy tästä tilanteesta kuitenkin jotain hyvääkin löytää. Vaikka olo ei tällä hetkellä hirveän hyvä olekaan, on flunssa antanut hyvän syyn pysähtyä ja tarkastella lähtövalmistelujani tuorein silmin. Olen puuskuttanut pari viimeistä viikkoa niin kovalla vauhdilla eteenpäin, että tietynlainen matkavalmisteluista nauttiminen on jäänyt turhan vähälle. Stressiä on varmasti ollut, vaikka en ole sitä itsellenikään halunnut myöntää. Tilanne muistuttaa myös siitä, miten itsestäänselvyys terveys minulle on. Olen sairastanut niin vähän, että pyrin uskottelemaan itselleni että kaikki on hyvin, vaikka flunssan oireet ovat aivan selvät. Täytyy siis muistaa kuunnella kroppaansa ja kiittää siitä, että on tavallisesti terve kuin pukki.
Tuli nyt sitten vuodatettua tänne jotakin tämän hetkisiä ajatuksia. Lähtö tapahtuu siis ylihuomenna aamulla ja kaikenlaista pientä tehtävää tulee vieläkin mieleen. Tunnelma on tällä hetkellä flunssainen, mutta olo on jo paranemaan päin. Pyrin vielä huomenna (tai ylihuomenna) ennen lähtöä päivittämään jotain vähän iloisempaa luettavaa, niin että saadaan hyvä reissufiilis.
Onnea matkaan Katja! Värikäs vuosi on sulla varmasti edessä. Olen kuullut, että suomalaisille japanin kielen ääntäminen on suhteellisen luonnolista. Ehkäpä pian voit todistaa tuon väitteen todenperäisyyden.
VastaaPoistaYamahan ja Kawain synnyinmaana uskoisin, että sieltä kyllä harjoitusmahdollisuuksia löytyy pianistille. Ja jos sattuu niin hassusti, ettei löydy, voin lohduttaa, että ei Vekaranjärveltäkään...